Aiheuttaako kannabis muistihäiriöitä?
- 1. Monimutkaista jo ennen kannabiksen mukaantuloa
- 2. Aiheuttaako kannabiksen päihtymys muistihäviötä?
- 2. a. Työmuisti
- 2. b. Kielellinen muisti
- 2. c. Prospektiivinen muisti
- 2. d. Ibuprofeenin ja muiden tulehduskipulääkkeiden rooli
- 2. e. Kannabis ja muistinjälkien vahvistuminen unen aikana
- 3. Voiko marihuana parantaa muistia?
- 4. Yhteenveto
Tarvitsee vain polttaa kannabista kerran, jotta huomaa sen sekoittavan muistia. Tämä vaikutus on niin ilmeinen, että on olemassa jopa kannabiksen strain nimeltään Memory Loss. Kukaan ei siis kiistä marihuanan ja muistin yhteyttä. Kysymys onkin, kuinka paljon aine vaikuttaa muistin eri muotoihin ja ovatko vaikutukset peruuttavissa.
Tutkimukset kannabiksen ja muistihäiriöiden yhteydestä vahvistavat, että aine häiritsee muistia, eniten lyhytkestoista, mutta myös pitkäkestoisen muistin muodostumista. Jotkut havainnot viittaavat siihen, että runsaat käyttäjät tottuvat näihin vaikutuksiin ja muistipuutokset ovat palautettavissa käytön lopettamisen jälkeen. Lisäksi pienet annokset marihuanaa saattavat parantaa muistia — ainakin hiirillä. Joten jos mietit lääkekannabiksen käyttöä, koska ”se tuhoaa muistin”, tutkimusnäyttö voi tarjota mielenrauhaa. Sama pätee raskaaseen viihdekäyttöön: ennen kuin päätät, että kannabis on lopullisesti pilannut muistisi, katso, mitä tiede asiasta sanoo.
Monimutkaista jo ennen kannabiksen mukaantuloa
Olemme niin tottuneet siihen, miten muistimme toimii, että pidämme sitä itsestäänselvyytenä. Kuitenkin muistaminen pohjautuu uskomattoman monimutkaisiin prosesseihin. Muisti voidaan karkeasti jakaa seuraaviin kolmeen vaiheeseen:
- Koodaus. Tieto vastaanotetaan ja käsitellään.
- Tallennus. Tieto tallennetaan välitöntä käyttöä varten (lyhytkestoinen muisti) tai myöhemmin käytettäväksi (pitkäkestoinen muisti).
- Haku. Tallennetun tiedon palautus mieleen eli pääsy aivoihin tallennettuun tietoon.

Tämä kuulostaa yksinkertaiselta, mutta on vain karkea arvio, ja prosessiin osallistuu monia aivoalueita, joista suurimmassa osassa on runsaasti kannabinoidireseptoreita. THC sekä muut kannabiksen psykedeeliset kannabinoidit sitoutuvat näihin reseptoreihin ja vaikuttavat siihen, miten aivomme ja muistimme toimivat.
Toinen kysymys on marihuanan vaikutus kehittyviin aivoihin. Samoin kuin aivomme ovat kehittyneet vuosimiljoonien aikana, myös yksilön aivot ”kehittyvät” kallon sisällä. Prosessi on hidas ja jatkuu noin 25-vuotiaaksi asti.

Uudet neurokuvantamistutkimukset osoittavat, että kannabiksen käyttäjien aivot eroavat ei-käyttäjistä, varsinkin jos käyttö on aloitettu nuorena. Ei, kuvissa ei näy mitään bongin muotoista eikä tätä kutsuta ”aivovaurioksi” kuten klikkiotsikkoiset mediat väittävät. Harmaan ja valkean aivoaineen massassa ja paksuudessa on kuitenkin todellisia eroja tietyillä alueilla. Kaikki tämä vaikuttaa tiedostamiseen ja erityisesti muistiin ja vaatii lisätutkimuksia.
Aiheuttaako kannabiksen päihtymys muistihäviötä?
Kun puhumme ”muistin menetyksestä”, kuvittelemme jotain pysyvää ja pitkäkestoista ja ajattelemme että sellainen koskee raskaita kannabiksen polttajia. Ja luonnollisestikin tästä on tehty monia tutkimuksia. Tulokset eivät kuitenkaan ole yksiselitteisiä.

On totta, että marihuanan liikakäyttäjät suoriutuvat hieman heikommin muistitesteissä kuin ei-käyttäjät. Heillä voi olla vaikeuksia oppia uusia asioita ja palauttaa mieleen oppimaansa verrattuna ei-polttajiin. Tutkijat kuvaavat näitä muistihäiriöitä kuitenkin melko vaatimattomiksi ja myöntävät, että nekin saattavat johtua enemmän akuutista päihtymyksestä kuin pitkäkestoisesta vaikutuksesta. Yksinkertaisesti sanottuna: ehkä he vain ovat pilvessä testin aikana. Kuten monet raskaat käyttäjät lähes jatkuvasti.
Huomio: Kun puhumme polttamisesta, tarkoitamme kaikenlaista käyttöä, myös lääkekannabista, kannabisöljyä sekä syötäviä.
Jos olet aloittanut kannabiksen käytön nuorena, pitkäaikainen muistin heikkeneminen on todennäköisempää ja voi jatkua myös lopettamisen jälkeen.
Kannabiksen käyttöön liittyvä IQ:n lasku
| Käytön pysyvyys | N | % Miehiä | Täysi älykkyysosamäärä (IQ) | |
|---|---|---|---|---|
| Ikä 7-13 | Ikä 38 | |||
| Ei käytetty koskaan | 242 | 38.84 | 99.84 | 100.64 |
| Käytetty, ei säännöllisesti | 508 | 50.59 | 102.27 | 101.24 |
| Käytetty säännöllisesti yhdessä aallossa | 47 | 72.34 | 101.42 | 98.45 |
| Käytetty säännöllisesti kahdessa aallossa | 36 | 63.89 | 95.28 | 93.26 |
| Käytetty säännöllisesti kolmessa tai useammassa aallossa | 41 | 78.05 | 96.00 | 90.77 |
Yhteenvetona: mahdollisuudet aiheuttaa todellista vauriota muistiin polttamalla kannabista päivittäin vuosien ajan tai saada jokin muistihäiriö ovat todennäköisesti myytti. Ainakaan tieteellistä näyttöä tästä ei ole. Huono muisti marihuanan aiheuttaman päihtymyksen aikana on eri juttu.
Työmuisti
Kannabiksen yleisin muistiongelma liittyy työmuistiin. Emme halua mennä pilkunviilaukseen, joten olkoon työmuisti sama kuin lyhytkestoinen muisti. Työmuisti auttaa keskittymään tehtävään ja pitämään mielessä sen, mitä teemme… … Mitähän me olimmekaan puhumassa?

Sekä ihmisillä että eläimillä tehdyt kokeet ovat osoittaneet, että kannabis häiritsee työmuistia. Mutta ei niinkään raskaimmilla, päivittäisillä käyttäjillä. Syy on siinä, että THC-toleranssi ja sen vaikutuksiin tottuminen saa aikaan sen, että työmuistin puutteet vähenevät.
Moni teistä varmasti tunnistaa yksittäisen kokemuksen: et muista enää niitä nerokkaita ideoita, jotka pilvessä olivat niin selkeitä. Tämä ei välttämättä liity muistiin sinänsä, vaan kognitiiviseen ylikuormitukseen. Et yksinkertaisesti pysty seuraamaan satoja ajatuksia minuutissa, kun päässä vilisee — eikä kirkasta ajattelukykyä niiden toteuttamiseen riitä.

Kielellinen muisti
Kielellinen muisti on työmuistin muoto, mutta siinä muistetaan vain sanoja, termejä ja nimiä. Jos et saa mieleesi ainuttakaan tuotetta ostoslistalta, ehkä et olisi kannattanut polttaa ennen kauppareissua. Marihuana nimittäin aiheuttaa ongelmia kielellisen muistin kanssa, ja pitkäaikaisilla raskaskäyttäjillä suoriutuminen sanallisissa kognitiivisissa testeissä on heikompaa.
Kuitenkin entiset käyttäjät pärjäävät hyvin eli kielellinen muistihäiriö on palautuva ja toipuminen alkaa nopeasti käytön lopettamisen jälkeen. Tämä vahvistettiin toisessa pienessä tutkimuksessa, jossa nuoret aikuiset maksettiin lopettamaan kannabiksen käyttö kuukaudeksi. Ja jo ennen vieroitusoireiden väistymistä muistihäiriöt vähenivät. Viikko lopettamisen jälkeen osallistujien suoritukset parantuivat selvästi sanallisissa testeissä.
Prospektiivinen muisti
“Mun piti rakastella sua,
Mut sit mä jäin pilveen…”
Toinen lyhytkestoisen muistin muoto, prospektiivinen muisti, varmistaa ettemme unohda suunnitelmiamme – esimerkiksi ajaessa oikeasta liittymästä ulos. Mielenkiintoista kyllä, yhden tutkimuksen mukaan marihuanan käyttäjät eivät koe unohtavansa aikomuksiaan, mutta testeissä prospektiivisen muistin häiriöitä kuitenkin ilmenee.
Ibuprofeenin ja muiden tulehduskipulääkkeiden rooli
Hyvä uutinen on, että kaikki välittömät negatiiviset muistivaikutukset voidaan torjua ibuprofeenilla ja muilla tulehduskipulääkkeillä. Hiiritutkimuksessa THC lisäsi COX-2-entsyymin määrää (joka aiheuttaa muistihäiriöt), ja ibuprofeeni puolestaan vähensi sitä — näin hiiret eivät unohtaneet asioita.
Kuitenkin ennen kuin piilotat ibuprofeenipullon pilvitavaroiden viereen, lue sen mahdollisista haittavaikutuksista. Lääkäri Gundryn mukaan nämä apteekkilääkkeet eivät ole täysin harmittomia.
Kannabis ja muistinjälkien vahvistuminen unen aikana
Kannabiksen muistivaikutukset eivät näytä rajoittuvan vain lyhytkestoiseen muistiin. Vaikka useimmat työmuistin tiedot unohtuvat nopeasti, tärkeimmät muistot siirtyvät pitkäkestoiseen muistiin. Tätä kutsutaan konsolidaatioksi, ja tutkijat uskovat suurimman osan tapahtuvan unen aikana.
Kannabis tunnetusti vähentää REM-univaihetta (REM), jonka vuoksi uni tuntuu syvältä eikä unia muista aamulla. Aiemmin uskottiin, että REM on tärkein — ja ehkä ainoa — vaihe pitkäkestoisen muistin muodostumisessa. Uusimmat tutkimukset kyseenalaistavat tämän oletuksen. Todennäköisesti myös hidas aaltovaihe — joka tekee kannabisunesta niin levollista — on merkittävä. Mutta ilman REM-unta muistijäljet eivät tallennu täysin, joten iltasavu tuskin tekee sinusta Funesia, muistin mestaria.
Voiko marihuana parantaa muistia?
Jotkut kasvin harrastajat uskovat marihuanan jopa parantavan muistia. Ehkä he ovat oikeassa, sillä yksi hiiritutkimus osoitti näin. 30 päivän ajan vanhoille hiirille annettiin pieniä annoksia THC:tä, ja kognitiiviset toiminnot, mukaan lukien muisti ja oppimiskyky, paranivat lähes samalle tasolle kuin nuorilla hiirillä. Valitettavasti nuorilla hiirillä tulos oli päinvastainen — THC:n vaikutuksesta kognitio heikkeni.

Ei vielä tiedetä, tapahtuuko sama ihmisillä. Jos kannabis auttaa vanhusten muistia, vaikutus syntynee ikääntyvän aivotoiminnan uudelleenjärjestymisestä. Ja vielä yksi vinkki: jos etsit muistin kannalta soveltuvia kannabis-strainia, valitse matalan THC-pitoisuuden ja reilun CBD:n määrän lajikkeita.
Pienet THC-annokset voivat myös vähentää traumaattisten muistojen vahvistumista PTSD-potilailla sekä lievittää ahdistusta huonoja asioita muistellessa. Tässä tapauksessa marihuana pikemminkin estää kuin vahvistaa muistia — mutta tämän ansiosta mielenterveys paranee. Myös täällä auttavat parhaiten strainit, joissa on vähän THC:tä ja runsaasti CBD:tä.
Yhteenveto
Ennen viimeaikaisia tutkimuksia ajateltiin, että vain CBD:lla on merkityksellisiä lääkinnällisiä ominaisuuksia, mutta nykyisin tiedetään, että myös THC voi edistää mielenterveyttä. Laittomuudestaan huolimatta on osoitettu, että THC voi hoitaa PTSD:tä ja ahdistusta muiden oireiden ohella, ja pian jokainen tarvitseva saa käyttöönsä tällaisia tuotteita — toivotaan siis parasta.
Ulkoisia lähteitä
- Kannabiksen käytön vaikutus muistitoimintoihin: päivitys, Substance Abuse and Rehabilitation, 2013
- Kielellinen muistisuoritus ja aivokuoren paksuuden väheneminen uncinate fasciculuksen alueella nuorilla kannabiksen käyttäjillä, Nina Levar et al., Cannabis and Cannabinoid Research, 2018
- Vaikuttaako kannabiksen käyttö prospektiiviseen muistiin nuorilla aikuisilla?, Janice Bartholomew et al., Journal of Psychopharmacology, 2/2010
Comments