Immateriaalioikeuksien (IPR) tulevaisuus kannabismarkkinoilla

• 1. Voiko kannabiksen strainilla olla immateriaalioikeuksia?
• 2. Tilanne kannabiksen immateriaalioikeuksissa nykyään
• 3. Immateriaalioikeuksien lähitulevaisuus kannabisalalla
• 3. a. Patentit
• 3. b. Tavaramerkit
• 4. Yhteenveto

Ennen kuin kannabiksen satoja geneettisiä lajikkeita (strain) oli saatavilla, kannabiskasvit olivat puhtaita maatiaisia: 1980-luvulla julkaistiin ensimmäiset kaupalliset strainit ja niiden toivottujen ominaisuuksien vuoksi niistä tuli äärimmäisen suosittuja, mikä synnytti ensimmäiset hybridilajikkeet. Siitä lähtien kasvattajat ovat kisanneet parhaiden strainien kehittämisessä, mutta kannabiksen kieltolain takia heidän työtään ei ole voitu suojata tekijänoikeudella, joten brändit ovat voineet käyttää heidän geneettistä materiaaliaan eri nimillä. Nyt, kun kannabislait ovat muuttuneet ja kannabismarkkinat kiinnostavat, eivät pelkästään kasvattajat vaan myös suuret yhtiöt haluavat suojata straininsa tekijänoikeuksilla, mutta onko se mahdollista?

1. Voiko kannabiksen strainilla olla immateriaalioikeuksia?

Valtioissa tai maissa, joissa kannabis on laillista, apteekit ja myymälät tarjoavat useita erilaisia kannabis-strainia, jokaisella on oma nimensä, laatunsa ja hintansa. Useimmissa tapauksissa vähittäiskaupat eivät omista oikeuksia strainiin, joten kuinka voit estää kauppaa myymästä omaa strainiasi? No, se on monimutkaista. Ensinnäkin on ero strainille annetun nimen ja lajikkeen nimen välillä. Yleisesti kasvilajikkeita ei voida rekisteröidä tavaramerkillä, joten kasvattajat voivat lisätä siihen oman tavaramerkkinsä, mutta kasvilajike itsessään kuuluu julkiseen käyttöön.

Esimerkiksi Rainier Fuji Apples on tavaramerkki, mikä tarkoittaa, että muut yritykset eivät voi kutsua omenoitaan Rainieriksi, mutta ne voivat silti nimetä omenansa Fujeiksi, koska Fuji viittaa lajikkeeseen. Tavaramerkit kasvilajikkeiden yhteydessä auttavat tunnistamaan omenan tyypin ja alkuperän, mutta voisiko tämä toimia myös kannabiksen tapauksessa? Vuonna 2010 Yhdysvaltain patentti- ja tavaramerkkivirasto hyväksyi lääkekannabiksen tavaramerkkirekisteröinnit, mutta idea ei kestänyt pitkään.

Liittovaltion lain mukaan kannabis on edelleen laitonta, joten et voi rekisteröidä tavaramerkkiä, joka viittaa laittomaan huumeeseen. Tavaramerkki kuitenkaan ei vaadi tuotteen itsensä rekisteröintiä, vaan brändin, jota voidaan käyttää tuotteen alkuperän tunnistamiseen, ja tätä tehdään jo joissain paikoissa. Kuitenkin kannabisalalla ollaan vielä monin paikoin vailla samanlaisia suojauskeinoja kuin muilla aloilla, kun kyse on kopioinnin estämisestä.

2. Tilanne kannabiksen immateriaalioikeuksissa nykyään

Nykyinen kannabiksen tekijänoikeuksien tila antaa toivoa kaikille kasvattajille ja jalostajille. Osavaltioissa, joissa lääkekannabiksen käyttö on sallittu, viranomaiset työskentelevät patenttien myöntämiseksi niille, jotka voivat esittää uuden ominaisuuden omaavan kannabis-strainin, eli ikään kuin parannellun version aiemmista geeneistä. Esimerkiksi strain, joka on kestävämpi homeelle tai jolla on korkeampi CBD-pitoisuus, ja lisäksi uuden strainin tulee osoittaa merkittäviä geneettisiä muutoksia, joista käy ilmi, että sitä on kehitetty ajan kanssa.

Ensimmäinen kannabiksen patentti myönnettiin laboratoriolle Coloradossa vuonna 2015. Kyseessä oli strain, jolla oli ainutlaatuinen terpeeniprofiili ja tietyt kannabinoidit. Siitä lähtien useammat yritykset ovat hakeneet kannabikseen liittyviä patentteja, joten se on mahdollista, mutta pienillä kasvattajilla on valtava haitta-aseema suuriin yhtiöihin verrattuna, koska prosessi on kallis ja hidas.

Kun kannabiksesta tulee laillista ympäri maailman, hyvin kehitettyjen strainien arvo korostuu entisestään. Muutama vuosi sitten kasvattajien oli pysyttävä anonyymeinä kannabislakien vuoksi, mutta nyt yritykset voivat käyttää heidän geenejään pyytämättä lupaa. Nyt kasvattajat alkavat vaatia tunnustusta, jotta voivat toimeentulollaan jatkaa työtään ja kehittää omia geenejään.

Useimmille kasvattajille tekijänoikeudet eivät ole kyse rahasta. Itse asiassa suurin osa kasvattajista ja viljelijöistä vastustaa kannabiksen tekijänoikeuksia, koska uuden strainin luomiseksi tarvitaan jo olemassa oleva strain, mutta realistisesti tekijänoikeudet tulevat väistämättä, joten kasvattajien tulisi suojata luomuksensa ennen kuin isot yhtiöt valtaavat markkinat.

3. Immateriaalioikeuksien lähitulevaisuus kannabisalalla

Lähitulevaisuudessa näyttää siltä, että tekijänoikeudet riippuvat geneettisestä dokumentaatiosta. Tällä hetkellä laboratoriot tutkivat, miten kannabis kehittyy, jotta voidaan suojella strainien monimuotoisuutta ja tehdä geneettisiä testejä strainen ominaisuuksien selvittämiseksi ja niiden suhteiden kartoittamiseksi muihin straineihin.

Tämän tyyppisistä testeistä voi olla paljon hyötyä kasvattajille ja kuluttajille, jolloin ostaja tietää tarkalleen, mitä on ostamassa ja kasvattajat voivat suojata straininsa, etteivät muut voi patentoida heidän luomuksiaan. Jotta tämä toimisi, kasvattajien on täytettävä tiettyjä nykyään vielä määrittelemättömiä vaatimuksia, mutta asiantuntijoiden mukaan ne voisivat olla seuraavat nykyisten IPR-määräysten pohjalta:

Kasvinjalostajan oikeudet

Kasvien jalostus on ollut tuttua vuosisatoja, mutta kasvin kasvattajan ja jalostajan välinen ero on määritelty vasta 1900-luvulla. Laadukas jalostus vaatii paljon tilaa, erikoislaitteita ja osaamista, joten kasvinjalostajan oikeuksilla tarkoitetaan jalostajan oikeutta saada tuotto investoinneistaan. Omistamalla kannabis-strainin, jalostajalla on joukko yksinoikeuksia, jotka ovat:

• Oikeus tuottaa ja lisää strainia;
• Oikeus kloonata strainia lisäämistä varten;
• Oikeus myydä strainin klooneja ja siemeniä;
• Oikeus viedä ja tuoda saman strainin klooneja;
• Oikeus tehdä uusi kaupallinen strain kloonaamalla alkuperäinen strain tarpeen mukaan;
• Oikeus käyttää mitä tahansa kasvin osaa muiden tuotteiden kuin kloonien valmistukseen;
• Oikeus varastoida klooneja;
• Ja valtuuttaa joku muu kloonaamaan strainia;

Kuka tahansa, joka onnistuu saamaan tavaramerkin kannabis-strainille, hyötyy yllä mainituista oikeuksista 20 vuoden ajan, mutta tätä varten on täytettävä tiettyjä vaatimuksia. Suojattavan strainen tulee olla:

Vaatimukset kannabis-strainin tekijänoikeuden saamiseksi

Kaupanpäälliseksi kasvinjalostajan oikeudet voivat koskea myös johdettuja lajikkeita. Tämä suojaa alkuperäistä jalostajaa siltä, että joku muun muuttaa vain yhtä ominaisuutta ja saa siitä oikeudet. Johdetut lajikkeet (EDV) ovat siis kasveja, jotka on johdettu toisesta lajikkeesta (alkuperäisestä lajikkeesta). EDV määritellään seuraavasti:

• Lajike on EDV, jos se on johdettu alkuperäisestä lajikkeesta ja säilyttää alkuperäisen lajikkeen keskeiset ominaisuudet;
• Se on helposti erotettavissa alkuperäisestä lajikkeesta;
• Ja se ilmentää alkuperäisen lajikkeen keskeisiä ominaisuuksia, lukuun ottamatta johdosta johtuvia eroja.

Valitettavasti ennakkotapausten puute kannabiksen kasvinjalostajan oikeuksissa ja kansalliset huumausainelait vaikeuttavat kannabisalan yhtenäisen mallin luomista tekijänoikeuksissa.

Patentit

Patentit ovat halutuin suojausmuoto, sillä patentti voidaan hyväksyä kansainvälisesti ja suoja kestää jopa 20 vuotta. Tällaisen suojan saamiseksi hakijan on osoitettava, että kyseessä on uusi, hyödyllinen ja keksinnöllinen, mikä voi olla haastavaa. 

Keskustellessa kannabiskasveista on äärimmäisen vaikeaa todistaa, että strain on uusi ja hyödyllinen, ja lisäksi tutkijat ovat todenneet, että elämänmuodon on mahdotonta olla ”keksinnöllinen”, joten kasveja, eläimiä ja ihmisiä ei voi patentoida. Tämä tarkoittaa, että strainit ja siemenet eivät ole patentoitavissa. Onneksi Open Cannabis Project kerää DNA-näytteitä ja julkaisee ne avoimessa tietokannassa, mikä auttaa strainien luokittelussa ja estää patentointia sellaisille geeneille, jotka eivät oikeasti ole uusia samalla kun auttaa tunnistamaan julkisen alan lajikkeet.

Tavaramerkit

Kannabiksen jalostajat hyötyisivät tavaramerkeistä, jotka myös tarjoavat suojaa ja auttavat erottamaan oman brändin muista. Tätä voidaan käyttää suojellakseen strainien nimiä ja tuotteita. Ehtona on, että strainin tai tuotteen nimi ei saa olla harhaanjohtava eikä sisältää sanoja kuten weed, green tai mitään muuta kannabikseen viittaavaa. Myöskään tuotteen vaikutuksen tyyppiä ei saa kuvata – esimerkiksi jotkin yritykset ovat jo rekisteröineet lääkekannabistuotteita ja kuvailleet vaikutuksiaan ”good morning”, ”bedtime” ja ”lights off” -tyyliin. 

Edellä mainittujen ongelmien lisäksi esimerkiksi strainien nimet kuten ”Jelly Rancher” olisi lähes mahdotonta rekisteröidä tavaramerkkirikkomusten vuoksi, ja ”Alaskan Thunderfuck” puolestaan on Yhdysvalloissa todettu perustuslain vastaiseksi loukkaavana nimenä, koska se rikkoo sananvapautta – mutta näin ei ole kaikissa maissa.

Vaikka tavaramerkit voivat tarjota suojaa kasvinjalostajille, niiden ja patenttien todellinen merkitys kannabiksessa on yhä epävarma ja voi aiheuttaa uusia ongelmia kun niitä aletaan soveltaa. 

4. Yhteenveto

Laillisen viihdekäytön kannabiksen ja immateriaalioikeuksien lain vaikutus tulee vaikuttamaan suuresti koko kannabisalaan – ja toisaalta viihdekannabiksen markkinat tulevat vaikuttamaan IPR-käytäntöihin. Tämä tarkoittaa, että kannabiksen IPR:t ja markkinat muodostuvat todennäköisesti kahden eri skenaarion mukaan.

Ensimmäisessä tapauksessa viihdemarkkinat voivat hyödyntää patentteja ja kasvinjalostajan oikeuksia, kun taas toisessa markkinoita hallitsevat suuryritykset, ja kasvattajat kohtaavat useita esteitä, kuten geenimuokkauksen ja monimutkaisten tekniikoiden käyttämisen oikeuksiensa turvaamiseen, mikä vaikeuttaa erityisesti pienten toimijoiden asemaa.

Nämä ovat vain teorioita ja voi olla, ettei kumpikaan toteudu, mutta ne voivat muuttaa merkittävästi kannabisalan nykykäytäntöjä – valitettavasti ratkaisu on päättäjien käsissä, miten IPR:t kannabiksessa toteutuvat, joten toivokaamme parasta. Jos tiedät lisää kannabiksen IPR:istä, jaa tietosi kommenttiosiossa!

Ulkoiset lähteet

1. IPR ja biotekninen innovaatiotoiminta. – Kaur, Jasleen & Manav, Navneet. (2021)
2. Trendejä immateriaalioikeuksien suojauksessa lääkekannabiksen ja siihen liittyvien tuotteiden osalta. – Wyse, Joseph & Luria, Gilad. (2021). 
3. Kasvinjalostajan oikeudet: Immateriaalioikeudet Kanadan laillisilla kannabismarkkinoilla. – de Beer, Jeremy & Gaffen, Alyssa. (2017).