Kuinka Säädellä Kannabiksen Kasvua Crop Steering -menetelmällä

• 1. Mitä crop steering on?
• 1. a. Kasvun tasapaino
• 2. Kasvuvaihe
• 2. a. Crop steering kasvuvaiheessa
• 3. Kukintavaihe
• 3. a. Crop steering kukintavaiheessa
• 4. Mistä tietää, toimiiko crop steering?
• 5. Muut kasvun ja kehityksen ohjausmenetelmät
• 6. Yhteenveto

Crop steering -tekniikoita on käytetty jo vuosia feminiinisten siementen kanssa, mutta viimeaikaisen laillistamisen myötä kannabiksesta on tullut yksi maailman tuottoisimmista liiketoiminnoista. Tämän vuoksi yritykset etsivät yhä tehokkaampia kasvatusmenetelmiä kasvattaakseen tuottoa sekä parantaakseen tuotteiden laatua. Tässä kohtaa crop steering astuu kuvaan: Crop steering tarkoittaa kasvuolosuhteiden säätämistä haluttujen lopputulosten saavuttamiseksi kannabiksen kasvuvaiheessa ja kukintavaiheessa.

1. Mitä Crop Steering on?

Crop steering viittaa kykyyn säätää lämpötilaa, kosteutta ja kastelua ohjataksesi kasvejasi haluttuun lopputulokseen. Tämä perustuu kasvien omiin hormoneihin, jotka säätelevät kasvua vasteena kasvuolosuhteisiin ja stressitekijöihin. Nämä reaktiot liittyvät luonnon vuodenaikojen muutoksiin, joihin kasvit ovat sopeutuneet. Crop steering hyödyntää tätä hormonitoimintaa manipuloimalla ympäristöä tavoiteltujen tulosten saavuttamiseksi kasvuvaiheen ja kukintavaiheen aikana.

Tämä tarkoittaa, että crop steeringia voi käyttää missä tahansa kasvun vaiheessa saavuttaaksesi halutut lopputulokset. Viime vuosina crop steering on noussut erittäin suosituksi kannabiksen kasvatuslaitoksissa, kun kasvattajat pyrkivät löytämään parhaita menetelmiä kasvullisen ja generatiivisen kasvun tasapainottamiseen kannabista kasvattaessa. Tätä tekniikkaa hyödyntämällä voidaan käytää generatiivista ohjausta kukinnan käynnistämiseksi vaihtamalla valosykliksi 12/12.

Kukkien muodostuttua hyvin, kasvatukseen siirrytään takaisin kasvulliseen ohjaukseen ensimmäisen defolioinnin jälkeen kasvien terveyden ja kukkien pulleuden parantamiseksi. Usein kasvattajat vaihtelevat generatiivisten ja kasvullisten ohjausmenetelmien välillä säilyttääkseen kasvun tasapainon. Yleensä kasvullisia ohjausmenetelmiä pidetään yllä pari viikkoa ennen sadonkorjuuta, jolloin siirrytään raskaampaan ohjaukseen kypsyttämisen viimeistelemiseksi. On erittäin suositeltavaa kokeilla kaikkia crop steering -menetelmiä nähdäkseen, miten tietty lajike tai kasvi reagoi.

Kasvun Tasapaino

Kasvuvaiheessa kasvit suuntaavat suurimman osan energiastaan lehtien ja oksien kasvuun, mutta vain vähän kukkien tuotantoon. Kukintavaiheessa taas energia keskittyy kukkien tuotantoon ja vain vähän lehtien tai oksien kasvuun. 

Tämän takia kasvattajien täytyy säilyttää hyvä kasvun tasapaino lehtien, oksien ja kukintojen tuotannon välillä. Esimerkiksi kannabiskasvit, jotka kasvavat liian tiheiksi pensaiksi tai joilla muodostuu paljon kukkia, mutta vähän lehtiä (joka voi hidastaa fotosynteesiä), ovat pois tasapainosta. Jos kasvi on pois tasapainosta, se voi vaikuttaa kukkien tuotantoon ja sadon laatuun. Paras tapa parantaa kasvua on optimoida kasvullinen kasvu, jotta kasvit tuottavat vain tarpeeksi lehtiä ja oksia tukemaan suuria, tiheitä kukkia ilman, että energiaa hukataan ylimääräiseen kasvin osien kehitykseen.

2. Kasvuvaihe

Kasvuvaiheessa kannabiskasvit kehittävät varsia, oksia ja lehtimassaa, jotka vievät suurimman osan kasvin energiasta tässä vaiheessa. Kasvien kasvaessa vihreän massan määrä kasvaa, mikä lisää fotosynteesin kapasiteettia ja valmistaa kasvin kukintavaiheeseen.

Vaikka kasvuvaihe on pääasiassa aikaa, jolloin kannabiskasvit kehittävät lehtimassaa ja oksia, vihreän massan kasvua (kuten lehtien, varsien ja oksien kehitystä) voi stimuloida myös kukintavaiheessa. 

Jos sinulla on esimerkiksi kukintavaiheessa oleva kasvi, joka kasvaa hitaasti tai liian tiiviisti, voit auttaa sitä venymään ja lisäämään välikasvuväliä crop steering -tekniikalla.

Crop steering kasvuvaiheessa

Vihreän massan kasvun (ei siis kukintavaiheen uudelleenkasvatuksen vaan oksien ja lehtien kasvun lisäämisen) stimuloimiseksi pitää simuloida keväisiä olosuhteita, jolloin kasvi kasvaa vihreää massaa voimakkaammin. Tällaisia kasvuolosuhteita ovat:

• Alhaisempi VPD (höyrynpaine-ero);
• Alhaisempi valon voimakkuus;
• Ja stressitön ympäristö.

Tässä on kasvuvaiheen ohjausta visualisoiva taulukko:

Klimat ohjaus kasvuvaiheeseen 

VPD (höyrynpaine-ero)

VPD on ilmankosteuden ja ilman kyvyn pidättää kosteutta välinen ero. Tämä on tärkeää, sillä kun VPD nousee, kasvin täytyy imeä enemmän vettä juurien kautta.

Kasvuympäristön lisäksi myös kasteluolosuhteet ovat oleellisia, kuten:

• Korkeampi vesipitoisuus;
• Ja alhaisempi EC.

Kastelun ohjaus kasvuvaiheessa

Kastelumäärä 

Kastelumäärä tarkoittaa sitä vesimäärää, jonka annat jokaisella kastelulla.

Kuivumisväli 

Kasvualustan vesipitoisuuden ero viimeisestä kastelusta seuraavaan kasteluun. Käytännössä kuinka kuivaksi kasvualusta ehtii kastelujen välillä.

Sähkönjohtavuus (EC) 

Kuvaa kuinka hyvin vesi johtaa sähköä, mikä on verrannollinen ravinneliuoksen lannoitemäärään.

Muista, että nämä ovat esimerkkejä olosuhteista, jotka voivat edistää vihreän massan kasvua, mutta tarkat olosuhteet riippuvat lajikkeesta. On tärkeää säätää olosuhteet ja kastelu oman kasvatuksen mukaan kokeilemalla ja löytämällä sopivin vaihtoehto kasvattamillesi geneettisille ominaisuuksille.

4. Kukintavaihe

Kukintavaiheessa kasvin energia keskittyy kukkien kehittämiseen ja kasvu hidastuu lehtien ja oksien osalta sekä venyminen vähenee.

Kuten aiemmin mainittiin, jos kasvit eivät kehitä tarpeeksi lehtiä tukemaan kukkien kasvua, tai jos haluat esimerkiksi enemmän välikasvuväliä, voit säätää olosuhteita kukinnan tukemiseksi.

Crop steering kukintavaiheessa

Tätä tekniikkaa voi käyttää kukintavaiheessa simuloimalla kesäisiä olosuhteita. Kukinnan kasvuolosuhteet ovat:

• Korkeampi VPD
• Ja korkeampi valon voimakkuus.

Klimat ohjaus kukinnan kasvuun 

Klimat olosuhteiden lisäksi myös kastelussa on huomioitavaa:

• Alhaisempi vesipitoisuus;
• Ja korkeampi EC;

Kastelun ohjaus kukinnan kasvuun 

Pidä mielessä, että nämä ovat vain esimerkkejä olosuhteista, jotka voivat edistää kukkien kasvua. Tarkat olosuhteet riippuvat lajikkeesta, joten säädä ilmastoa ja kastelua oman kasvatuksen mukaan ja löydä paras mahdollinen ratkaisu omille geneettisille ominaisuuksillesi.

5. Mistä tietää, toimiiko crop steering?

Jotta tiedät, toimiiko tämä tekniikka, on oleellista seurata jokaisen kasvin kehitystä — tätä kutsutaan crop registrationiksi eli viljelyrekisteröinniksi. Viljelyrekisteröinti tarkoittaa käytännössä sitä, että kirjaat ylös yksityiskohtaiset havainnot kasveistasi; tämä on koko tekniikan tärkein osa.

Kirjaamalla tietoja pystyt seuraamaan, miten kasvit reagoivat eri ympäristö- ja kastelumuutoksiin ja löydät nopeasti sopivan tasapainon kullekin geneettiselle kannalle.

Mitä sitten kannattaa seurata? Se riippuu siitä, mitä ominaisuuksia haluat parantaa, mutta yleisimmät havainnot ovat: 

• Kasvin korkeus;
• Juurten kehitys;
• Varren paksuus;
• Välikasvuväli;
• Lehtien ja varsien väri;
• Trichomit;
• Kasvin elinvoima; 
• Kukkien koko.

Näiden ominaisuuksien seuraaminen jokaisen kasvatuskierroksen jälkeen auttaa ymmärtämään, miten eri kasvuolosuhteet ja kastelumenetelmät vaikuttavat tiettyyn lajikkeeseen. Tämänkaltaisesta tietopankista tulee tehokas työkalu sadon ja kasvun optimointiin, sillä sen avulla tiedät tarkalleen, mitä säätää ja miten saavutat parhaat tulokset kullakin geneettisellä kannalla.

6. Muut kasvun ja kehityksen ohjausmenetelmät

Vaikka crop steering on erittäin tehokas tapa kontrolloida ja optimoida kasvun kehitystä sekä lopullista satoa, se ei ole ainoa mahdollinen menetelmä. Lisäksi se on melko edistynyt ja vaativa tapa kasvattaa. Aloittelijoille ja harrastajille kasvuympäristön kontrollointi näin tarkasti ei yleensä ole mahdollista – erityisesti ulkokasvatuksessa.

Jos etsit muita keinoja, joilla voit parantaa kasvien rakennetta, vahvuutta, lisätä kukintaa ja vaikuttaa kasvin potentiaaliin, vaihtoehtoja kyllä löytyy.

Stressikoulutus

Stressikoulutuksen voi jakaa karkeasti kahteen pääryhmään: High-Stress Training (HST) ja Low-Stress Training (LST). Nämä menetelmät perustuvat siihen, että stressiä tai jopa vaurioita aiheuttamalla kasvi pakotetaan kasvattamaan uusia kasvupisteitä ja lisäämään satoa. Tämä voidaan toteuttaa joko fyysisesti stressaamalla kasvia tai ohjaamalla sen kasvua.

HST-menetelmät

Korkean stressin koulutus sisältää monipuolisia menetelmiä, kuten leikkaaminen, latvominen, taivutus sekä super cropping ja paljon muuta. Tavoite on altistaa kasvi sellaiselle stressille, että se kehittää uusia kasvupisteitä, lisää kukintaa ja elinvoimaa.

• Latvominen tarkoittaa kasvin kärjen poistamista, jolloin se kasvattaa kaksi päävartta yhden sijasta; tätä voi toistaa useasti. Tämä paitsi lisää kukintojen määrää, myös kasvattaa sivuversojen kasvua.
• Super cropping muistuttaa latvomista siinä, että siinä aiheutetaan stressiä, mutta latvan poistamisen sijaan siinä taivutetaan oksa voimalla ja sidotaan se paikoilleen. Oksa vahvistuu toipuessaan ja tukee enemmän kukkia.
• Main lining on stressitekniikka, jossa yhdestä isosta varresta tehdään useita pienempiä ja ne sidotaan vaakasuoraan, mikä lisää sivuhaaroja ja kukintoja sekä kasvattaa satoa.

Emme suosittele HST-menetelmiä autoflowering-lajikkeiden kanssa, ellei sinulla ole paljon kokemusta ja tuntemusta käyttämästäsi lajikkeesta.

LST-menetelmät

Matalan stressin menetelmät ovat huomattavasti hellävaraisempia ja sopivat paremmin autoflowering-lajikkeille. Syynä tähän on se, että autot eivät ehdi palautua kovin rajuista HST-menetelmistä. LST-menetelmät kuormittavat kasvia vähemmän ja perustuvat oksien hienovaraiseen taivuttamiseen ja sitomiseen tai yleisesti kasvuston (canopy) muokkaamiseen. Tie-down-menetelmässä oksat ja runko sidotaan alas, jotta saadaan lisää sivuhaaroja ja sitä kautta suurempia kukkia.

Kasvuston avaaminen mahdollistaa tasaisemman valon osuuden kaikkiin kukintoihin. Screen of Green (ScrOG) on yksi yleisimmistä koulutustekniikoista, olitpa sitten kasvattamassa autoja tai fotosynteettisiä. Siinä kasvustoa manipuloidaan verkon avulla, jolloin kukinnat leviävät tasaisesti. Tämän ansiosta valo jakautuu paremmin ja sato kasvaa. Mikä tahansa menetelmä valitsetkin, muista ettei kasvia saa stressata liikaa, varsinkaan autoflowerien kanssa.

Ravinnehuolto

Kasveille annettavien ravinteiden laatu on yhtä tärkeää kuin koulutusmenetelmät. Oikeanlainen ravinneseos tukee vahvaa ja terveellistä kasvua sekä lisää koko kasvin satoa. Orgaaniset lannoitteet ovat ihanteellinen vaihtoehto kannabiksen kasvatukseen, koska ne vapauttavat ravinteita hitaasti maahan.

Orgaaniset lannoitteet ovat myös hellävaraisempia kasville eikä niistä synny äkillisiä piikkejä tai laskuja pH-arvossa. On tärkeää tuntea kasvisi ravinnetarpeet ja säätää niitä kasvusyklin ajan. Jos kasvatat perinteisessä mullassa, sinun tulee lisätä orgaanista lannoitetta muutaman viikon välein, jotta kasvi saa kaikki tarvittavat ravinteet. Suosittelemme aina käyttämään kannabikselle tarkoitettuja multaseoksia.

7. Yhteenveto

Kannabiksen viljely ei ole uutta: se on yksi ensimmäisistä ihmisille kesytetyistä kasveista, ja laillistamisen myötä uusia tekniikoita ilmestyy jatkuvasti. Crop steering -menetelmät ovat vielä suhteellisen uusia ja niiden täydentäminen vaatii usein erityisiä laitteita datan keräämiseen ja säätöjen hienosäätöön. Muista, että kannabista kasvattaessa opit aina jotain uutta, ja ammattimaiset kasvattajat pyrkivät aina parhaaseen laatuun, joten crop steeringin rooli kannabiksen kasvattamisessa vain kasvaa ja kehittyy jatkossa.

Kaikkien tässä mainittujen tekijöiden hallinta ilman oikeita laitteita voi olla haastavaa, mutta kokonaisuuden ymmärtäminen auttaa saamaan parempia tuloksia myös kotikasvattajana. Crop steeringia on käytetty pitkään muissa viljelyissä ja viime vuosina se on rantautunut kannabiksen kasvatukseen loistavin tuloksin. Jos sinulla on kokemusta crop steeringista, jaa vinkkisi ja kokemuksesi kommenttikenttään ja auta muita kasvattajia!

Ulkoiset lähteet

Kasvattajan opas crop steeringiin - Trym

Klorofylli b signaalien lähteenä kasvin kehityksen ohjauksessa - Tyutereva, Elena & Dmitrieva, Valeria & Voitsekhovskaja, Olga. (2017)

Kasvien hallinta generatiivista ja kasvullista ohjausta varten - Nederhoff, Elly & Houter, G.. (2009)