Lollipopping: Kannabiksen kasvatustekniikka suuremmille budeille

• 1. Mitä lollipopping tarkoittaa?
• 2. Miksi tehdä lollipopping?
• 2. a. Sog (sea of green) ja scrog
• 2. b. Lollipopping autoflowereille: hyödyt ja riskit
• 2. c. Miksi ulkokasveille lollipopping ei ole välttämätöntä
• 3. Kuinka lollipopping tehdään?
• 3. a. Kuinka leikata ei-toivottua kasvua
• 3. b. Paras aloittaa ennen kukinnan alkua
• 3. c. Kaikki kerralla vai vähissä erissä?
• 4. Miksi genetiikka on tärkeää lollipoppingissa?
• 5. Yhteenveto

Jos et pidä 'popcorn'-kukintojen näkemisestä kasvattaessasi kannabiksen siemeniä, sinun kannattaa ehdottomasti oppia lollipoppingin eli alaoksien poistamisen menetelmä. Lollipopping tarkoittaa kannabiskasvin alaosan kukintojen ja oksien poistamista, koska ne eivät saa tarpeeksi valoa ja jäävät kehittymättömiksi. Saat parempia tuloksia, kun kasvi ohjaa energiansa suuriin huippukukintoihin, jolloin niistä tulee paksumpia ja kiinteämpiä. Lollipoppingin tekeminen ei-automaattisiin kannabiskasveihin juuri ennen 12/12-valorytmin vaihtoa kannattaa aina. Autoflowerien (automaattisten kasvien) lollipopping on kuitenkin hieman hankalampaa ja saattaa johtaa pienempään satoon. Mutta ei hätää: jäljelle jäävien kukintojen laatu on huippuluokkaa. Jatka lukemista ja opi lollipoppingin eduista ja haitoista, oikeasta ajankohdasta, siitä miten autat kukintoja saamaan tarpeeksi valoa ja mitä kukintopaikkoja kannattaa poistaa.

Mitä lollipopping tarkoittaa?

Lollipopping tarkoittaa kannabiskasvin alaosan harventamista niin, että kaikki alhaalla olevat oksat jäävät paljaiksi. Jäljelle jää vain muutama kasvupiste yläosassa, ja kasvin muoto muistuttaa tikkaria – siitä myös nimi.

Miksi tehdä lollipopping?

Kun kasvatat kannabista sisätiloissa, käyttämiesi valaisimien tehokas kantama on rajallinen. Ylimpien kukintojen saamat valot riittävät tekemään kukinnoista suuria ja tiiviitä, mutta alempana olevat kukat ja oksat ovat varjossa tai kokonaan valon ulottumattomissa.

Huom: Vaikka käyttäisit lisävaloja sivuista, ero ylä- ja alaoksien välillä säilyy. Ei ole kyse vain etäisyydestä valoon, vaan myös kukintojen asemasta oksalla. Niin sanottu 'apex dominance' varmistaa, että kaikki parhaatominaisuudet menevät ylös.

Tämän vuoksi alemmat kukinnot jäävät pieniksi ja höttöisiksi, ja niissä on hyvin vähän trikomeja tai niitä ei ole lainkaan. Kun korjaat sadon ja kuivaat nämä kukat, niillä ei ole ulkonäköarvoa, vahvuus on heikohko ja maku jää pliisuksi. Ne kannattaa poistaa ja ohjata kasvin energia muualle lollipoppingin avulla. Lollipopping kannattaa yhdistää toiseen harvennusmenetelmään, nimeltään pruning (leikkaaminen). Molemmissa on kyse samasta asiasta, mutta pruning yleensä tarkoittaa pitkien oksien poistamista, erityisesti varjossa olevien tai katosta liian tiheän tekevien oksien.

Kannabiksen kasvattaminen ilman minkäänlaista interventiota tuottaa silti ihan hyviä tuloksia. Mutta useimmat kasvattajat eivät halua vain hyviä tuloksia – he haluavat loistavia! Kannabis kasvaa luonnostaan melko tuuheaksi, ja oksia kasvaa koko varren matkalta. Vaikka tämä tuottaa paljon lehtiä ja kukkia, tällainen kerroksellinen rakenne voi johtaa heikompaan ja vähemmän palkitsevaan satoon. Monet alaoksat jäävät yläosan lehtien varjoon. Alhaalla kasvavat lehdet muuttuvat usein keltaisiksi ja kuivelevat, eikä matalimmat kukinnot kasva yhtä suuriksi ja tiiviiksi kuin valoa paremmin saavilla oksilla. Lollipopping ratkaisee tämän ongelman poistamalla fyysisesti ne heikosti valoa saavat alaosat.

Tämä kuulostaa ehkä ensi alkuun vastoin järkeä, varsinkin harrastajalle. Kuinka kasvin osien poistaminen voisi johtaa suurempaan ja parempaan satoon? Mieti asiaa näin: Kasvin alaosatkin tarvitsevat ravinteita ja vettä, mutta eivät kuitenkaan saavuta täyttä potentiaaliaan valon puutteen vuoksi. Kasvin täytyy kuitenkin jakaa typpeä, fosforia, kaliumia, sokereita, vettä ja proteiineja myös näille alueille. Alaosien ja lehtien poistaminen vapauttaakin välittömästi nämä arvokkaat resurssit, joita kasvi voi jakaa valoa saaviin yläosiin. Tämä johtaa parempaan kasvuun ja lopulta suurempiin ja laadukkaampiin kukintoihin yläosissa. 

SOG (Sea of Green) ja ScrOG

Lollipopping toimii mainiosti minkä tahansa koulutustekniikan tukena, oli kyseessä LST tai super cropping, mutta ScrOG-tekniikalla kasvatettaessa se on ehdoton. ScrOG:ssa tavoitteena on tasainen kasvukatos, jossa kaikki kukat ovat yhtä kaukana valosta. Tällöin kasvusto on niin tiheä, että kaiken, mikä jää verkkorakenteen alle, pitää poistaa valonpuutteen vuoksi.

Jos kasvatat kannabista SOG-tyyliin, lollipoppingin tarpeellisuus riippuu kasvien korkeudesta. Usein kasvit ovat sen verran matalia, että valo pääsee alas asti, jolloin lollipoppingille ei ole tarvetta.

Lollipopping autoflowereille: hyödyt ja riskit

Valojaksoisiin lajikkeisiin lollipopping sopii loistavasti, koska niillä on aikaa toipua stressistä. Autoflowerien kohdalla tulee olla huomattavasti varovaisempi. Jos arvostat vain määrää laadun sijaan, tämä menetelmä ei välttämättä ole sinulle. Automaateilla lollipopping voi aiheuttaa sen verran stressiä, että kokonaissato pienenee. Tai ei.  

Tähän saat vastauksen vain kasvattamalla rinnakkaiskasvatuksen samoilla siemenillä ja samoissa olosuhteissa, siten että ainoa ero on alemman kasvun trimmaaminen. Vaikka huomaisitkin, että sato jäi vähän pienemmäksi, kukintojen laatu pysyy huomattavasti tasaisempana: ei pörröisiä kukkia, vaan hyvinmuodostuneita tiiviitä nugetteja.

Automaateilla lollipopping saattaa siis johtaa seuraaviin lopputuloksiin:

• Pienempiin satoihin (ero voi olla pieni),
• Parempaan budin kokonaislaatuun (vaikutus on selvä).

Miksi ulkokasveille lollipopping ei ole välttämätöntä

Ulkona kasvavat kannabiskasvit saavat valoa ihan eri tavalla kuin sisällä kasvatetut. Kun aurinko liikkuu taivaalla, kasvit saavat valoa eri kulmista ja suurin osa kukintopaikoista altistuu auringolle päivän aikana. Toki erot kasvun huippujen ja alaosien välillä säilyvät 'apex dominancen' myötä (katso yllä), mutta tarpeeksi suurta etua lollipoppingin tekeminen ulkoisille kasveille ei tuo. Alemman kasvun poistamista voi kyllä harrastaa muista syistä, esimerkiksi estääkseen seisovan ilman kertymistä lähelle maata.

Kuinka lollipopping tehdään?

Kokeneemmat kasvattajat tietävät yleensä kuinka alas asti kasvia hyvät kukinnot kehittyvät, ja tämä riippuu pitkälti valojen tehosta ja tunkeutumiskyvystä. Poista kaikki kukinnot, joista tietää, että ne ovat heikompilaatuisia. Jos sinulla ei ole kokemusta, hyvä nyrkkisääntö on trimmata alaosan kolmannes kasvista. Jotkut leikkaavat jopa puolet alaosasta, mutta silloin sato vähenee varmasti. Tämä voi kuitenkin olla järkevää heikommilla valoilla (CFL, T5 jne). Useimmilla muilla valoilla kannattaa olla maltillinen.

Tätä voi lähestyä toisellakin tapaa: mieti, montako kasvupistettä ylös jätät. Yleensä kasvattajat jättävät ehjäksi 4–5 ylintä kasvupistettä. Heikommilla valoilla saatetaan jättää vain 3–4.

Lollipopping-tekniikat: One-nodding

Lollipopping käytännössä tarkoittaa alemman kasvun poistamista ja tekniikoita on olemassa useita. Ennen kuin käymme läpi perinteisen lollipopping-tavan, tutustutaan lyhyesti uudempiin menetelmiin. One-nodding on suhteellisen uusi tekniikka, joka nopeuttaa ja helpottaa prosessia. Tässä leikataan kasvi ainoastaan valojakson vaihdon (12/12) yhteydessä, jolloin kaikki lehdet poistetaan ensimmäiseen solmuun asti, eli jätetään vain viimeinen kasvupiste joka oksaan. Tämä ei välttämättä ole parempi kuin muut lollipopping-tyylit, mutta se osoittaa, että samaan lopputulokseen voi päästä monella eri tavalla, kunhan pääidea – alemman kasvun poistaminen – toteutuu.

Kuinka leikata ei-toivottua kasvua

Lollipopping onnistuu käsin tai käyttäen apuvälineitä kuten saksia tai oksasaksia. Valitse itsellesi sopivin. Parasta on poistaa kukkapaikka, kun se on vielä pieni – tällöin kasvi ei ole käyttänyt siihen vielä paljoa energiaa. Helpointa tällöin on vain napsaista kasvupiste kynsillä. Jos poistettava sivuverso on jo paksuuntunut tai puutunut, käytä saksia. Muista puhdistaa ja desinfioida sakset alkoholilla, jos teet useampia leikkauksia.

Aloita poistamalla tuuletuslehti mahdollisimman läheltä vartta/oksaa. Poista sitten toissijainen kasvusto – tuleva kukintopaikka – joka kasvaa solmukohdasta.

Paras aloittaa ennen kukinnan alkua

Suurin osa kasvattajista on yhtä mieltä siitä, että lollipopping on melko stressaava toimenpide ja voi hidastaa kasvua muutaman päivän ajan. Se voi myös vähentää satomäärää, jos sen tekee väärään aikaan. Siksi kannattaa valita oikea hetki ja minimoida vauriot. Yleisesti suositetaan aloittamaan lollipopping kasvuvaiheen lopulla. Valojaksoisilla lajikkeilla tee se 2–3 päivää ennen 12/12-vaihtoa. Autoflowereilla sopiva hetki on, kun näet ensimmäiset emikarvat (pistillit) solmukohdissa, mutta ennen kuin kunnon kukat muodostuvat ylös. Myöhemmin saatat löytää vielä jotain alaosan kasvua, jonka voit huoletta poistaa.

Käytännössä moni päättää tehdä lollipoppingin vasta kukinnan jo alettua, kun näkee mitkä kukat kannattaa jättää ja mitä poistaa. Siksi osa tekee lollipoppingin ensimmäisen viikon aikana, osa kahden viikon päästä kukinnan alusta tai jopa myöhemmin. Joillekin tämä on vakiokäytäntö.

Kannabiskeskusteluissa törmäät kymmeniin erilaisiin mielipiteisiin. Jotkut sanovat kukinnan kahden ensimmäisen viikon olevan kasville herkintä aikaa, joten lollipopping kannattaisi tehdä vasta sen jälkeen; viikolla 3–4 tai venytysten jälkeen viikoilla 5–6. Toisten mielestä taas lollipoppingin aiheuttama stressi kannattaa hoitaa pois mahdollisimman aikaisin.

Älä veikkele – tee lollipopping ennen kuin kukinta edes alkaa. Anna kasvien keskittyä kukkimiseen eikä stressin toipumiseen. Lollipopping kasvuvaiheessa vaatii suunnitelmallisuutta ja taitoa, mutta on sen arvoista.

Kaikki kerralla vai vähissä erissä?

Mikä vain aiheuttaa vähemmän stressiä kasville. Autoflowereilla turvallisinta on poistaa ensin hiukan ja katsoa reaktio. Jos kasvu ei pysähdy, voit poistaa loput yhdellä kertaa. Tai tehdä yhden lehden ja yhden kukkapaikan kerrallaan – kunhan yläkukintoihin tulee hyvin valoa. Tällöin prosessi jatkuu kukintaan asti, mikä voi itse asiassa kuormittaa enemmän. Tärkeintä on, että stressaavia tekniikoita käytetään vain terveille ja elinvoimaisille kasveille. Jos kasvi on jo valmiiksi shokissa eikä kasva, anna sen toipua äläkä lollipoppaa!

4. Miksi genetiikka on tärkeää lollipoppingissa?

Kasvin geneettinen perimä vaikuttaa aina siihen, miten se reagoi stressiin ja ympäristötekijöihin, myös lollipoppingiin ja leikkaamiseen. Kuten tässä artikkelissa on käynyt ilmi, lollipopping voi olla kasville hyvinkin stressaavaa etenkin autoflowereilla. Viimeinen asia, minkä haluat, on rasittaa automaatteja liikaa – liika stressi voi laukaista kukinnan ennen aikojaan ja pienentää satoa merkittävästi. Jopa hyvässä valossa epävakaat geenit voivat olla syynä siihen, miksi kasvit reagoivat huonosti koulutukseen, ja siksi on tärkeää sijoittaa muutama euro laadukkaisiin siemeniin, jotka tulevat luotettavalta kasvattajalta kuten Fast Budsin siemenet. Puutarhoissa on nähty lukuisia kokemuksia, joissa eri kasvattajien automaatit eivät sietäneet stressiä – tuloksena 7g kuivaa kukintoa, mikä on lähinnä tilan ja sähkön hukkaa.

Sama pätee myös moniin valojaksoisiin lajikkeisiin, joiden geenit ovat herkkiä. On tapauksia, joissa kukinnan kahden ensimmäisen viikon jälkeen leikattuja kasveja alkoi muuttua hermafrodiiteiksi stressileikkaamisen vuoksi, mikä pilasi satoa täysin. Tämä on yksi syy, miksi tutkimus geenien ja siementen tuottajan taustoista on tärkeää ennen kasvatuksen aloittamista. Koulutustekniikoita kannattaa testata useammalla kasvin yksilöllä, jolloin voit vertailla – kaikki kasvit eivät ole samanlaisia ja paras tapa nähdä, sopiiko lollipopping tai pruning sinun puutarhaasi, on tehdä sitä toiselle kasville ja jättää toinen rauhaan. Kasvata kumpikin lajike ja seuraa kasvumallia sekä reaktiota koulutukseen.

5. Yhteenveto

Vaikka lollipopping autoflowereilla ja valojaksoisilla kasveilla ei ole erityisen kiistanalainen tekniikka, muuttujia ja tuntemattomia riittää. Älä valitse lajiketta pelkän nimen perusteella – katso sukupuu ja pohdi mikä sopii sinulle! Jos sinulla on kokemusta leikkaamisesta tai lollipoppingista ja haluat antaa vinkkejä kukintojen valaisuun, jätä kommentti alle!

Ulkoisia lähteitä

1. Photosynthetic response of Cannabis sativa L. to variations in photosynthetic photon flux densities, temperature and CO2 conditions, Physiology and molecular biology of plants: an international journal of functional plant biology. Lokakuu 2008.
2. An Update on Plant Photobiology and Implications for Cannabis Production, Frontiers in Plant Science. Maaliskuu 2019.